keskiviikko 2. lokakuuta 2013

SS-Sotilaantie, Ylistaro, Troihari


Troiharintie




  
"Itsenäisyysliikkeen keskuskomitea piti välttämättömänä kansanarmeijan muodostamista. Sotilaskoulutusta ei voinut Suomessa saada, joten sitä haettiin ulkomailta. Tammikuussa 1915 Saksa ilmoitti valmiudestaan kouluttaa 200 suomalaista. Osittain salateitse lähes kaksi sataa nuorta miestä siirtyi ensin Ruotsiin ja sieltä edelleen Saksaan koulutettaviksi Pfadfinder-kurssille (kyse oli partioliikkeeseen viittaavasta peitenimestä).
Suomalaiset koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissä. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Vilkkainta värväystoiminta oli Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Karjalassa. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 majuri Maximilian Bayerin johdolla.
Venäjä sai tiedon jääkäriliikkeestä syyskuussa 1915. Kiinnijääneistä 19:stä 13 vietiin Pietariin Špalernajan vankilaan, jonne oli vangittu myös 60 muuta aktivistia, mm. Vihtori Kosola, Artturi Leinonen, Esko Riekki, Aarne Sihvo ja Kyösti Wilkuna. ”Kalterijääkärit” vapautettiin helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917.
Pataljoona otti osaa taisteluihin Venäjää vastaan Baltiassa. Jääkärit vannoivat valan Suomen lailliselle hallitukselle Liepājan kirkossa. Syksyllä 1917 Suomeen tuli 60 jääkäriä. Jääkärit olivat hakeneet koulutusta taisteluun Venäjää vastaan, mutta Suomeen palaamisen aikaan alkuvuodesta 1918 tilanne oli merkittävästi muuttunut. Venäläisjoukkojen lisäksi vastapuolella oli Punakaartiksi järjestäytynyttä oman maan työläisväestöä. Tästä syystä noin kolmasosa jääkäreistä jätti palaamatta Suomeen. 950 miehen suuruinen pääjoukko kuitenkin saapui Vaasaan 25. helmikuuta 1918 ja siirtyi pääosin hallituksen joukkojen riveihin. He katsoivat kyseessä olevan nimenomaan Suomen vapaussodan, jossa vasta tosiasiallisesti ratkaistaisiin pääsisikö maa vapaaksi Venäjän vallan alta. Kaikki jääkärit eivät toki olleet niin uskollisia hallinnolle kuin yleisesti on uskottu. Pian jääkärien Suomeen palattua jääkärikonfliktiin liittyvistä syistä joukko jääkäreitä teki epäonnistuneen pommiattentaatin kenraali Mannerheimin esikuntajunaan.
Sodan jälkeen valtaosa jääkäreistä palasi siviilielämään. Pääosa oli työmiehiä, pienviljelijöitä ja toimenhaltijoita, joka viides oli suorittanut ylioppilastutkinnon. Joitakin jääkäreitä nousi talous- tai kulttuurielämän huipulle. Osa jatkoi sotilasuralla. Muutamia jääkäreitä siirtyi Neuvosto-Venäjälle. Valtaosa jääkäreistä osallistui talvi- ja jatkosotaan." (Wikipedia)
Luettelo Suomen jääkäreistä (1895 kpl):

                                                         

tiistai 27. elokuuta 2013

Elokuun kuvia Seinäjoelta

                                          

                                           

 

                                            







  
 
 

 
 

torstai 22. elokuuta 2013

Kuutamokuvia Kauhavalla

 

  Pernaa

  Ruha, Lapua

 
- Sää muuttuu usein pariksi päiväksi täydenkuun aikaan, ja palaa sitten vielä kasvavalla kuulla vallinneeseen tyyppiin. Säätyyppihän asettuu aloilleen noin kolmanteen päivään mennessä uudenkuun syntymästä (uusikuu on musta pallo allakassa). Eli kun sirppi jo näkyy taivaalla ohuena, jatkuu sen päivän säätyyppi kolmisen viikkoa. Kun oppii tämän perusrytmin, on sään seuraaminen helppoa, ja sitten voi tarkkailla muiden allakan merkkien vaikutusta.

- Elokuun täysikuun tarkka hetki on keskiviikkona 21.8. aamuyöllä 4.45. Täydenkuun ilta on siis tiistaina 20.8. Myös sitä edeltävät 2-3 päivää tuntuvat ja näyttävätkin jo lähes täysikuulta.

- Moni on energisimmillään pari-kolme päivää ennen täysikuuta, eikä siksi tarvitse unta samassa määrin kuin muina öinä. Tätä luonnollista energialisää saa sitten käyttää luovaan toimintaan, ja nauttia virkuisuudestaan muiden valvojien kanssa. Ei se ole sen kummempaa kuin että jotkut ovat aamuvirkkuja, toiset iltavirkkuja.

- Marjojen poimijoille neuvo, laita ylös päivämäärä ja kuunvaihe, ja katso miten marjat pitävät muotonsa pakastimessa, tai hillot ja mehut säilyvät. Eri aikoina kerätyt käyttäytyvät eri lailla. Parhaat päivät poiminnalle ovat "hedelmäpäivät" ja ne näkee Wanhan ajan Kuukalenterista. Kuun vaikutus -kirjassa on myös hyvät neuvot sadonkorjuulle. Kun Kuun liikerata taivaalla kiipeää päivä päivältä ylemmäksi, eli Wanhan ajan Kuukaelnterissa on nuoli ylöspäin, on hyvä aika sadonkorjuulle. 16.-17.8. ja 24.-25. 8. ovat hedelmäpäiviä, ja kuu kiipeää silloin päivä päivältä ylemmäs, eli näinä päivinä marjaan ja säilömään, ja sitten tarkkailemaan tulosta talven mittaan, niin saa nähdä omin silmin. Esim. edeltävät päivät 22.-23.8. eivät ole lainkaan yhtä hyviä. 

Lähde: Yläkuu

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Metsäautoteitä, raittia Kauhava-Lapua

 Krupulan metsätietä pääsi Flankkupuskaan, Kauhava. 

                                            Kärppämäki

 Ojutjärvi, eli Oijärvi, Kauhava

Varvaantien aitta, nyttemmin purettu
                                          

                                               


Kauhava NS
                                         
 Kauhava Kaarlen kirkko
 Lapua

 Lapua

                                                        

Lapua

Syrjämäen koivukuja, Kauhava Varvaan kylä

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kesäkuun maisemia Lapua

 

 

  Alajoentie Lapua

  Vanhatie Kauhavalta Lapualle

  Hellanmaan entinen kyläkauppa


 


 

 

  Laihia