Kujala Juhon (Jussi) musta muistivihko. Jussi kuoli Summassa sotasairaalassa, korsun räjähdyksessä saamiinsa vammoihin 1940.
Rajavartija
"Unohda menneisyytesi, älä haaveile tulevaisuutta. Rajavartiokoulun 4. kurssin oppilas Jussi Kujala. Kurssi alkoi 9.4.1934 - 9.8.1934. Lapissa 9.8.1934 - 6.9.1936, Rovaniemi Salla."
Höytiäisellä (Pohjois-Karjala) 24.6. 1934.
Tikka Eino, Pyhäjärvi
Taivalo (Taipale?) Yrjö, Lahti
Tuominiemi Uuno, Laihia
Vartia Raine, Paimio
Vierula Veikko, Lapua
Viskari Gunnar, Antrea
Vuorinen Tauno, Suinula
Vuoristo Reino, Alahärmä
Ylä-Sulkava Onni, Virrat
Kokkola Viljo, Iitti
Korkeamäki Aleksi, Jokioinen
Kujala Jussi, Ylistaro (Juho)
Kärkkäinen Väinö, Kiuruvesi
Levänen Tauno, Hausjärvi
Liiri Olavi, Luumäki
Lumio Uuno, Kanneljärvi
Marjamaa Reino, Paavola
Menna Armas, Kivennapa
Miettinen Jarmo, Helsinki
Mustonen Simo, Kuokkaniemi
Mäkelä Paavo, Ilmajoki
Mäkitalo Pentti, Loimaa
Nieminen Väinö, Nurmes
Niemistö Arvo, Seinäjoki
Nurminen Paavo, Kauhajoki
Pekki Pauli, Antrea
Peltonen Erkki, Antrea
Prepula Sulho, Lapua
Rintala Jaakko, Ylistaro
Romppanen Gunnar, Suonlahti
Roponen Viljo, Vesilahti
Rytkönen Teppo, Sahalahti
Selin Viljo, Vanaja
Seväri Olavi, Helsinki
Salla Arvo, Vahviala
Suikkari Viljo, Antrea
Sutinen Lauri, Karttula
Rajasissien laulu
Ilomielin pojat kaikki tähän lauluun yhtykää sillä ainoastaan kerran me täältä lähdetään. Ei miehen mieltä murra tämä ruotuväki, voi vielä kerran railakkaasti rajasissien laulu soi. Kun kersantit herättelee teitä ja papruja siivoilee niin nämä pojat rajatietä raakana astelee. Kun Sallan kiertoteillä rajasissit seilailee niin Sallan neidot salaa itseänsä peilailee. Hyvästi Sallan neidot, vinosilmät ja lihavat. Ensiviikolla rajalla Suomen alkaa hetket niin ihanat.
"Alokas, kuinkas tuo nyyti pannaan kuappiin?"
Kissan kello
Illalla yhdessä kuljimme, ylitse vihreän pellon. Kymmenen kukkaa taitoimme ja yhden kissankellon. Sinä sait muut mutta minä vain sen pienen kissan kellon, muistoksi silmies sinisten ja illan vihreän pellon.
Kaatunut rajamies
Me emme näe sua koskaan enää. Me oomme jäänehet niin oudon hiljaisiksi. Juoksuhautaan tullehet päivät sumuiset. Me eilen kotiis lähetimme sun merkkis, kypäräs. Elon ajan olemusta muistelemme. Viel elää isäin henki.
Metsälammen satu
Ma lampea metsien etsien, aattelin löydänkö sen. Onneni tähtönen loistaako lampehen kimmeltäen. Oi tänne mä nuorena armasta saattelin nyt muistan jo sen. Lampeni luota kun pois mä astelin pyyhin kyyneleen. (Rv. Stm. Mannio 20.10.34)
Minne häipyvät silmät tummat
Muistan vielä illan muistan pienen ystävän, illan kaunehimman, tytön itkevän. Kaksi silmää tummaa, niistä yhä uneksin, taas kaksi silmää kummaa on luonain aatoksin. Sua lohduttelin milloin, mua aina ymmärsit ja kyynelillä silloin sen mulle palkitsit. Minne tieni johtaa, olet mieles ainiaan, sun silmäs mulle hohtaa, niist uneksin ma vaan. Kuolajärvellä (Alakurtti) Mannio, päivystäjä
Rajavartijan tie käy
Valppaana rajaamme pitkin käy rajavartio Suomemme ihanan. Raja korpinen, päätä ei näy, vaarat vaanivat askeliaan. Yliloikkarit pelkää ei yötä, ei pimeyttäkään metsien. Se vartiomiesten on työtä, taas rajajääkäri käy etsien. Siunaa itses jos tielle jäät, yliloikkari ihminen alhainen, on armoa silloin jos aamun näät, pääset turvahan tukijoitten. Intoa, tarkkuutta, miehistä voimaa tarvitaan vartijoilta Suomenmaan. Eläköön rajamme vartijat nää, heillä tehtävä jalo ja suuri. On Suomella suurena turvana tää, raja rautainen, painava muuri.
Oletko uskollinen minulle
Minä näin sen keväällä kerran, silloin peitti kukkaset maan. Ja kun ruusut kauneimmat hehkui olin nuori ja onnellinen. Sua aamuin luokseni vartoin, illoin noudin sun tanssimaan. Kun kauas luotani lähdet, sano oletko uskollinen. Minä ruusut illalla taitoin ne yön tuoksui vierelläni minä maille unteni pakenin... sinun muistoosi onnelliseen. Sinä yönä kuiskehes kuulin ja näin, mailla unteni mun, silloin ruusut kanssasi lauloi, sano oletko uskollinen. (Salla 25.11.1934 Stm Kujala)
Rajalla 5.8. 1936 klo 20.00 Emäntänä
Valkeat sireenit
Oi valkea puu miksi pois sinä kukkasi heität, ois aina ihanaa sua varjossas rakastaa, oi jos voisin sinun laillas kesän menneen unhoittaa...
Unhoita minut
Unhoita minut rakkahain, älä muista kuumaa rakkauttain nyt yksin onneain muistellen laulan nyt sinulle vielä kerran laulun tään kun ainiaaks yksin jään. (Korjalla 5.8. 36 Stm. Kujala)
On harhaa vain tää elo ikuinen mis ilot murheet vuoroin vaihtelee hän hetken kuohuu taiston taisteleepi ja lepoon painuu haudan povehen. (Rovaniemellä 30-8-34. Stm Nurminen Paavo, Kauhajoki)
Toivo Eskola kirjoitti pitkän runon jota en kopioinut tähän.
Ei mikään oo niin kaunis puu kuin mäen päällä mänty ei mikään oo niin lämmin kuin oman kullan sänky. Sinä tyttönen hento kuin lilja ei kukaan sua lempiä saa, sinut kuin syksyn viljan tulen elon myrskyistä korjaamaan.
Kaksi on uutta rauhan satamaa jonne ei maailman myrskyt sovi toinen on syli armaani ja toinen on haudan povi. (Rovaniemi, Kujala)
Rakkaimmalleni
Olen kauneimmat eloni hetket sinun kanssasi viettänyt. Nuo rakkaat keväiset retket nyt muistoon ovat siirtyneet. En voi sinua unhoittaa olet eloni aamu ja ilta. Kun muistosi murheissani lyö, ne tuntuu niin suloisilta. Minä elän vain yksin sinulle. Sinä unelmat kalleimmat loit, ne hetket ovat kauneimmat minulle kun sinusta unelmoin. (Murheissani, eräs)
Romantiikkaa ruusutarhassa
Armaani kanssa kahden kuljen, on kuin lauha tyyni yö. Kätensä pienen mä käteheni suljen mä melkein kuulen kun sydän lyö. Ympäröi meitä tuoksuin ruusut ja satakielen laulu soi. Taivaalla loistaa kirkas kuu, kanssamme luonto unelmoi. Marmoripenkki vanha vartoo suojassa tumman yrttipuun ja sadut kauniit se meille kertoo kun kahden siellä näin istumme. Hiljaisna soitto suihkulähteen vain enää tässä väräjää. Katsellen kauas iltatähteen sielumme kaipuu heräjää. (Rovaniemellä 24.9.34 Paavo Mäkelä, Ilmajoki)
Muisto
Jos tahdot kulkea pystyssä päin, oma itsesi tarkoin käytä. Älä kuuntele kuisketta kuutamoyön, älä kulje kuutamoöillä. Mä luulin naisen suu ois mettä, kun mä maistoin se oli kuin tiskivettä. Maltaista tehtään mämmiä, tytöistä vanhoja ämmiä. Päreistä tehtään vakkoja, neitoista vanhoja akkoja.
Muisto
Onni olkoon osanasi elämäsi retkellä, nätti tyttö rinnallasi vihkimisen hetkellä. Niin kauvan sulle kirjoitan kun käsi kynää kantaa, niin kauvan sua muistelen kun luoja myöten antaa. (Joku)
Vieraalla maalla
Meill ei oo kotia täällä, olemme joukko vieras vaan. Vie kohtalo meitä, outoja teitä, kotiin ei milloinkaan. Rauhassa rakkaitten rantojen, isäimme maata harhaamaan, me lähdimme kerta, uhmaten merta avaraan maailmaan. Ylitse laineiden leikin, kaipaava katse kauas vie. Vaan salli ei taivas palata laivas, jatkuu vain vieras tie. Höytiäisellä rv. opp. Rin..(tala Jaakko, Ylistaro?)
Muisto
Mä olen poika etsivä, etsin kaunista kukkaa. Mä etsin tyttöä ihanaa tuli rintaista tumma tukkaa. En etsi kuin ahon aarretta, en etsi rakkautta vaan etsin puhdasta sydäntä, torellista Rakkautta.
Pääskyt
Pääskyt oi joko jätätte meidät taas, syksyn synkän harmaan helmaan. Oi vielä viipykää, sävel ilonne armaan yhä visertää ja sydän riemulla täyttäkää.
Rajalla
Raja railona aukeaa, eessä Aasia, Itä, takana länttä ja Eurooppaa, varjelee vartio sitä. Takana kaunis isänmaa, kaupunkeihin ja kyliin, sinua poikas puolustaa, maamme aarteista ylin. Öinen ulvova tuuli käy, rajan takaa lunta. Isäni, äitini Herra suo nukkua tyyntä unta. Anna jyvää hinkaloon, anna karjan siitä, kätes peltoja siunaten, täällä suojelen niitä. Synkeä, kylmä on talvi yö, hyisenä hönkii itä, siel on orjuus ja pakkotyö, tähdet katsovat sitä. Kaukana aroilla kohoaa Iivana Julman haamu, turman henki se ennustaa, verta on näkevä aamu. Mut isät harmaat haudoissaan ratsuillaan karhun keihästää, ne kauhuissaan syöksyvät rajaa kohti. (Stm. Kujala)
Puolesta Isänmaan olet matkoja montakin tehnyt, nyt joukossa sankarien kuolleena lepäät etkä sä palaa kotihin enää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti